Viljelysuunnitelma

Asia, jonka opin tänä keväänä koulussa, on kylvöjen ja kasvatuksen aikatauluttaminen exceliin. Ja voi kuinka se onkaan helpottanut elämää!

Koulun kausikasvihuoneelle tosiaan tehtiin viljelysuunnitelma tammikuussa ja meidän ryhmä sai päättää tarvittavat hyötykasvit. Saimme opettajalta avuksi excel-taulukon, johon merkitä kylvö, kasvuvaihe ja sadonkorjuu.

Kun ryhdyin Lauran (https://sblylaura.com/) kanssa tekemään yhteistyötä, hän kertoi toivovansa kimalaisparatiisia pihalleen, ja että tarvitsisi siinä jeesiä. Laura oli jo tilannut joitakin kukkien siemeniä, joista sain listan. 

Tiesin heti että aloitan kimalaisparatiisin suunnitellun listaamalla Lauran jo ostamat siemenet koululta oppimallani tavalla. Käytin pohjana opettajan exceliä mutta tein siitä paremman. 🙈 Ja paremmin kukille sopivaksi: lisäsin mm. sarakkeita kasvin korkeuden ja kappalemäärän. Tämä helpottaa myös pihasuunnittelua myöhemmin.

Kuten about jokaisella kotipuutarhurilla (minä mukaanlukien), myös Lauralla oli lähtenyt vähän "mopo käsistä" siementen tilaamisen kanssa. 😂 Enkä yhtään ihmettele - kaupat ja netti on pullollaan mitä ihanampia siemeniä! Jos sinullekin on käynyt näin, tämä on kätevä tapa saada hyvä yleiskuva mitä on tullut hankittua, ja tulee tehdä missäkin kuussa. 

Alla kuvakaappaus Lauralle tekemästäni excelistä:

-----

Kerroin tästä tekemästäni taulukosta instagram -tilini storyissa (@tuomenkukkia), ja näytin videolla miten se toimii, sain yllätyksekseni ihastuneita kommentteja. Eräässä DM-viestissä vielä kysyttiin missä tällaisen pohjan voi hankkia itselleen. Tajusin siltä istumalta että hetkonen, minähän voin jakaa tämän pohjan kaikille halukkaille!

 

Niinpä tein seuraajilleni ihan oman version tästä taulukosta. Tässä kuvakaappaus miltä pohja näyttää:

Ja huomaa vasemmassa alareunassa "Taul2", eli toinen välilehti! Sinne voit kirjata lisätietoja ja lisää sarakkeita mielesi mukaan:

Viljelysuunnitelman pääset lataamaan Google Drive-kansiostani, alla linkki.

HUOM. LATAA KOPIO ITSELLESI.

TÄSTÄ LINKISTÄ

Toivottavasti taulukosta on iloa ja hyötyä sinulle! Kuulisin oikein mielelläni myös palautetta joko instagramin puolella (@tuomenkukkia) tai alla kommenteissa! 💚

Matka uupuneesta.. niin, mihin?

 

Olen ehkä maininnut jossain tekstissä, että olen yhä toipumassa uupumuksesta. Tai oikeastaan kyseessä oli todella syvä romahdus nelisen vuotta sitten, josta yhä toivun.

Tämä viikko on taas muistuttanut siitä, miten toipuvan arki ei ole täysin suoraviivaista ja positiivista.

Viimeiset kaksi viikkoa on ollut alakuloinen fiilis, eikä viime viikon migreeniputki, tämän viikon flunssailut sekä liuta muita henkilökohtaisia juttuja auta yhtään asiaa. Tai oikeastaan - niistä tämä alakuloisuus taitaa johtuakin. Mutta kaikkeen ei voi elämässä vaikuttaa ja täytyy vaan yrittää jaksaa eteenpäin. Ei puskemalla, vaan lempeästi itseä kuunnellen.

 

Musta tuntuu, että viime päivät (noh, 2 viimeistä viikkoa) on pitänyt vaan levätä. Mielenterveys on ollut epätasapainossa, ja olen tarvinnut enemmän omaa aikaa itselleni, kuin yleensä. Kun mt-haasteet ja uupumuksen jälkimainingit vie kaistaa arjesta, niin silloin ei jää myöskään aikaa tai energiaa opiskella.

Niinpä musta on tuntunut, että olen huono opiskelija, kun en ole jaksanut osallistua yhdellekään etäluennolle kokonaan. Mä en ole pystynyt keskittymään koko luentoa, ei ole ollut energiaa.

Ja tiedättekö mitä - se on OKEI.

Yritän lempeästi, yhä uudelleen ja uudelleen toistaa itselleni ja että on OK olla vähän down ja keskittyä itseeni. Etenkin, jos mietin mistä suosta sitä on rämmitty tähän pisteeseen. Huhhuijaa.

Ja etenkin, että sen kaiken jälkeen mitä on käynyt läpi, on aivan normaalia että tulee hankalampia hetkiä ja että en enää pysty puskemaan itseäni kaiken läpi hymy naamalla. Mun ei tarvi, eikä pidä.

Sen ehkä uupumus opettikin, että missä kohtaa mun luontaiset jaksamisen rajat tulee vastaan. Just silloin kun tuntuu että ei ole aikaa levätä - juuri silloin PITÄÄ levätä. Uupumus laittoi rajat. Ennen jaksoin puurtaa läpi ja "tsempata" - nykyisin en enää fyysisesti enkä psyykkisesti kykene. En, vaikka haluaisin.

 

Uupumus onkin tavallaan ollut lahja, joka on opettanut omia rajoja oman jaksamisen suhteen. En aina edelleenkään osaa rauhoittua kun pitäisi, tai levätä kun olisi hyvä, mutta opin kokoajan. Osaan jo tunnistaa voimavarojani paljon paljon paremmin kuin ennen. Osaan olla lempeämpi itselleni, ja keventää omia vaatimuksiani (yhä opeteltavavaa tässäkin!).

Niinpä nyt mietin, että tämä on okei. On ihan ok olla väsynyt. Ottaa oma aika. Ja sitten taas viilettää menemään. Koska sellainen olen. 😸

Maria

Puutarhurin työkoneet

Kun aloitin opiskelut Keudalla tuotantopuutarhan linjalla, mulle oli suoraan sanottuna yllätys, miten paljon tällä alalla tarvitaan erilaisia koneita. Olin jotenkin ajatellut, että puutarhurin ammatti on (karrikoiden) vähän kukkien kastelua ja istutusta, sadon keräämistä, rikkojen nyppimista jne. Mutta että koneita? Luulin, että ne kuuluvat lähinnä maanviljelyn pariin. Voi kuinka väärässä olinkaan. 😂

Vuoden aikana olen oppinut, että puutarhurin ammattiin kuuluu monenlaisten koneiden käyttö ja huolto. Tällaisia ovat muunmuassa:

🚜Traktori ja sen perään kytkettävät laitteet avomaalla. Esim. äestys ja kyntö, viljelypenkkien tekeminen, sadonkorjuu

🌽 Etenkin viheralan töissä mm. siima-, ruoho- ja pensasleikkurit, käsityökalut ja niiden huolto

🌿 Avant -kuormaaja ja pumppukärryt eurolavojen siirtelyyn

Ja monia muita!

 

Koulun John Deere -traktori ja opiskelukollega puikoissa

Koulun alettua heti kevättalvella me päästiin ekalla konetyön tunnilla harjoittelemaan siimaleikkurin siiman vaihtoa. Saatiin myös perustietoa ruohonleikkureista, akkukoneista ja käsityökalujen huollosta. Pitkin vuotta meidät tutustutettiin myös mm. kuormaajien (Avant) käyttöön ja Kubotan ajamiseen. Ja etenkin traktori tuli tutuksi!

 

Siimaleikkurin siiman vaihto yhteistuumin ekalla konetunnilla!

Mutta! Traktorilla ajo on näistä ollut itselleni se isoin asia. Viime keväältä mieleeni jäi etenkin se hetki, kun ekan kerran kuulin että me opetellaan ajamaan ihan oikeaa traktoria. Olin ihan että MITÄ. Siis minä, joka lähestulkoon pelkään isoja koneita, enkä edes omista ajokorttia (vielä), niin ajaisin traktoria? Olin hivenen kauhuissani!

Onneksi myös tykkään haasteista ja oon lähes aina valmis heittäytymään, niin päätin tehdä parhaani. Eikä se ollutkaan niin monimutkaista! Ja tiedätkö mitä, traktorilla ajaminen on nykyään yksi mun suosikkipuuha koululla. 😂 Ja ajokorttikin on tulossa! Eikä se autolla ajokaan enää ole yhtään niin pelottavaa, kun handlaa paljon massiivisemman traktorinkin jo. 😎

 

Tää kuva helmikuulta 2021 kiteyttää hyvin fiilikset: I did it!

Muutenkin oon tullut siihen tulokseen, että pelkäsin koneita, koska en ole aiemmin ollut niiden kanssa paljoa tekemisissä. Ainakin meillä perheen miehet ovat aina hoitaneet koneisiin liittyvät hommat. Pelko johtuikin siis tietämättömyydestä. Nyt kun on liuta oppeja taskussa, oon ennemmin kiinnostunut oppimaan uutta ja rohkeasti iloisin mielin tutustun uuteen laitteeseen mitä tarvitaan. 😊

Pakko mainita vielä, meidän koneopettaja on ihan paras! Hän on todella kärsivällinen ja selittää perin pohjin asian kuin asian, niin että kaikki ymmärtää. Lisäksi tässä koneopin matkalla on toki auttanut myös rakas veljeni, joka on konetekniikan DI. Hänen intonsa koneita kohtaan on myös saanut itseni kiinnostumaan miten koneet toimii.

 

Kyntämisestä tulossa myöhemmin lisää juttua!

Summa summarum: kaikkea voi oppia, kunhan pitää avoimen mielen! Ja mikä mieletön voimaantumisen tunne siitä tulee, kun naisena osaat ajaa traktoria ja monia muita koneita. Luulen, etten ole meidän luokassa ainoa joka kokee näin. 😊

-Maria 

Vuosi 2021 opiskeluina

 

Vuosi 2021 oli minun ensimmäinen opiskeluvuoteni Keudan tuotantopuutarhulinjalla. Tässä postauksessa kerron lyhyesti mitä kaikkea 1. opiskeluvuosi se piti sisällään!

Tammi - maaliskuu

• Tammikuussa opintojen alkaessa oli lähinnä orientaatiojakso
• Helmikuussa oli enimmäkseen etätunteja pandemian takia. Aiheina oli muunmuassa:
  

            -kasvintunnistusta (leikkokasvit)

            -kasvifysiologian teoriaa

• Helmikuussa oli myös ensimmäiset livetunnit koululla: konetöiden perusteet, jossa päästiin mm. ajamaan traktoria! 🚜 
• Maaliskuussa muovitettiin kausitunneli. Lisäksi em. etätuntien kasvihuone- sekä avomaan töitä livenä koululla.
  

 

Kausihuoneen muovitus yhteistyöllä

Suurin työ tehty!

Touko - heinäkuu

• Toukokuussa oli:

            - avomaan töitä (mm. istutusta, kylvöjä), 

            - viheralan kevättyöt (2 pv; haravointia, pensaiden leikkuuta)

            - puutarhamyymälän kevät (muutama päivä)

• Kesäkuussa oli intensiivinen pätkä avomaan töitä, konetöitä sekä kasvihuonetöitä (mm. tomaatin hoitoa sekä sadonkorjuuta). Kesäkuun alussa istutettiin ja kylvettiin vielä huomattavan paljon viljelykasveja avomaalle. 
• Heinäkuu oli lomakuukausi 🌞

 

Kausitunnelista punajuuria jo toukokuussa!

 

Tomaattihuoneella kesäkuussa

 

Kesäkuussa tehtiin avomaalle penkkejä punajuurille

Elo - joulukuu 

• Elokuussa koulu jatkui. Aiheena oli enimmäkseen kasvintunnistusta: rikkakasvit, perennat, syötävät kasvit. Lisäksi opintojen ohjausta.
• Ensimmäinen työharjoittelu olisi alkanut elokuun puolivälissä, mutta voimakkaan käden hermosäryn vuoksi olin koko harjoittelujakson sairaslomalla (nyt käsi on kuntoutunut paremmaksi!) 
• Marraskuussa oli:
  

                -kasvihuoneen laitto talviteloille (eli tyhjennys kasvustoista, siivous)

                -minulla valinnaisena pihasuunnittelukurssi, joka olikin todella intensiivinen paketti

• Joulukuussa oli myös joulukukkamyyntiä, -sidontaa, asiakaspalvelua ja paketointia, sekä näyttöjä näihin liittyen. Harmillisesti koronatilanteen takia osallistuin vain yhdelle päivälle.

 

Koulun avomaa elokuussa

Peltoa kynnettiin syyskuussa!

 

Paprikahuoneesta vikat sadot lokakuussa

Sellainen oli puutarhuriopintojen ensimmäinen vuosi tiivistettynä! Jäi hyvä fiilis, sillä opiskelu oli mielekästä sekä hyvin käytännönläheistä, mistä erityisesti pidin. Opettajat myös ovat asiantuntevia ja ystävällisiä. Ja koulukaverit parasta seuraa!

Seuraavassa postauksessa kohti tämän vuoden opintosuunnitelmia! 🌞

Maria

P.s Lisää infoa tulossa viime vuoden opeista erillisinä postauksina. Tässä nyt alkuun vain tiivistys!

P.p.s Jos sinulla heräsi kysyttävää, laita kommenttia alle niin vastaan parhaani mukaan. 😊

Minä, tuleva puutarhuri

 

Tänään kerron itsestäni lisää! Miksi ja miten lähdin opiskelemaan puutarhuriksi? 

Tarinani alkaa oikeastaan jo lapsuudesta. Olen pienestä asti rakastanut luontoa ja halunnut suojella sitä sekä kohdella parhaalla mahdollisella tavalla. Suhteeni luontoon on aina ollut erittäin vahva ja se on ollut minulle aina voimavara. 💚 Vasta lukiossa kuitenkin pääsin kokemaan puutarha-alan lähemmin, josta seuraavaksi lisää:

Kesätyö, joka jätti jäljen

Päädyin lukioaikana kesätöihin paikalliselle luomutilalle. Olin tuohon aikaan hyvin kiinnostunut kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Luomutila tuntui juuri täydelliseltä kesätyöpaikalta, sillä rakastin myös luontoa ja tykkäsin olla ulkona.

Tuohon aikaan henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui paljon ja en voinut henkisesti kovin hyvin. Kuitenkin huomasin pellolla työskennellessäni hymyileväni leveästi. Olin omieni joukossa, ihmisten kanssa jotka myös arvostivat luontoa ja pitivät siitä huolta. Lisäksi aurinkoiset kesäpäivät pellolla olivat lähes kuin terapiaa. Sain korjata satoa, hoitaa kasveja ja olla välillä myyjänä tilamyymälässä.

Nuo kaksi kesää jättivät jäljen sisimpääni. Voin hyvin - kokonaisvaltaisesti.

Etsimässä paikkaani yliopistossa

Olin saanut kasvatuksen, että yliopisto olisi ainoa oikea paikka jatkaa lukion jälkeen. Pidin välivuoden, mutta sen jälkeen aloitin opinnot ympäristöekologian linjalla Helsingin yliopistossa. Aihe on tärkeä, mutta huomasin jossain vaiheessa sen myös kuluttavan minua. Miskikö? Hieman kärjistetysti sanottuna ympäristöekologia tutkii, miten ihminen tuhoaa luontoa ja kuinka korjata se (tällainen käsitys siis itselleni jäi 2 opiskeluvuoden jälkeen).

Noina kahtena vuotena aina hiljaisina hetkinä ollessani yksin, tunsin kerta toisensa jälkeen että kaikki ei ole kohdallaan. En kuitenkaan oikein osannut osoittaa tai kertoa miksi. Kaikki oli "hyvin", vaikkei ollut. Opiskelin kaksi vuotta, kunnes elämä heitti kuperkeikkaa ja opinnot jäivät kesken.

Paljon myöhemmin, parin burn outin ja monen, monen mullistuksen jälkeen lopulta ymmärsin, miksi yliopisto ei vain ollut paikkani. Rakastan tehdä asioita käsilläni ja opin parhaiten kun teen itse. Turhaudun, jos joudun istumaan paikallani ja oppimaan asioita muiden tavalla. Yliopisto olikin suurimmaksi osaksi kirjojen lukemista ja luennolla istumista. Nyt tiedän, että se ei sovi minulle.

 

Mitä jos sittenkin?

Viimeiset vuodet olen ollut melkoisessa pyörremyrskyn silmässä elämäni kanssa. Olen käynyt todella syvällä, aivan pohjalla. En toivoisi vastaavia kokemuksia kenellekkään. Onneksi olen päässyt jaloilleni ja voin paljon paljon paremmin nyt. Todella kiitollinen olo siitä!

Mitä olen tästä kaikesta oppinut? Ennen kaikkea sen, että elämässä on tärkeintä tehdä mitä ITSE haluaa. Ei mitä joku muu sanoo tai mikä olisi "hyväksi". Ei. SINÄ itse tiedät parhaiten. Ymmärsin, ettei millään muulla oikeastaan ole väliä, kuin sillä, että on itse onnellinen. Eikä kukaan voi puolestasi sanoa mistä sinä tulet onnelliseksi.

Niinpä, kun burn outista toipuessani mielessäni alkoi kyteä puutarhurin ammatti uudelleen, sytyin. Voi, voisiko nyt olla oikea hetki sille..?

Kului aikaa, pohdin ja makustelin. Suunta tuntui hyvältä. Omalta. Lopulta kävin Keudan Mäntsälän toimipisteessä tutustumassa puutarha-alan koulutukseen. Koulu vaikutti hyvältä, luomupainotteiselta ja se miljöö oli aivan ihana! Opettajat tuntuivat mukavilta ja kaikki näytti hyvältä.

Lopulta tein päätöksen. Minä haen opiskelemaan.

 

Jee, uusi alku!

Parin viikon kuluttua sain ilmoituksen, että minut oli valittu. Olin niin iloinen! Ja jännittynyt, sillä opinnot alkaisivat kuukauden päästä. Kaikki oli niin uutta!

Vuoden aikana olen tutustunut huippuihin ihmisiin, imenyt uutta tietoa pesusienen lailla ja iloinnut kerta toisensa jälkeen siitä, miten käytännönläheinen tämä koulu on. Tuntuu, että vihdoin saan oppia itselleni ominaisella tavalla, olla mukana ja ideoida. Ja myös vaikuttaa asioihin omalla panoksellani.

Lopuksi: En koe, että yliopisto olisi mennyt hukkaan. Mielestäni kaikki oppiminen on eteenpäin - harvemmin sitä tyhmemmäksi oppii, on joku viisas joskus sanonut. Nytkin olen voinut hyödyntää yliopiston oppeja tässä tutkinnossa. Lisäksi suurin osa asioista tuntuu helpolta sen jälkeen kun on kokenut yliopiston vaativuuden. 😂

 

Nyt on kulunut tarkalleen vuosi siitä, kun aloitin opintoni Keudalla. Ja voi, miten onnellinen olen kuluneen viime vuoden ollut. Minulla on vihdoin suunta, joka tuntuu omalta ja oikealta. Tuntuu, että kuulun joukkoon ja minua ymmärretään. Olen tosi, tosi tyytyväinen elämääni juuri nyt. 💓

Maria

Matka puutarhuriksi

 

Heippa ja tervetuloa!

Olet päätynyt ihka uuteen blogiini lukemaan kuinka opiskelen kohti haaveammattiani: puutarhuriksi.

Puutarhurin haave on kytenyt mielessäni jo nuoruudesta asti. Kuitenkin vasta viime vuosina suurten elämänmullistusten jälkeen lopulta ymmärsin, että se on mitä oikeasti juuri nyt haluan.

Ennen opintoihin hakeutumista minua kuitenkin kiinnosti tietää, MITÄ kaikkea puutarhurin opintoihin kuuluu, millaista se on käytännössä ja mitä kaikkea siellä tehdään. Harmikseni en kuitenkaan löytänyt juuri mitään aiheeseen liittyvää. Päätin kuitenkin hakea Keudalle opiskelemaan - ja pääsin. Enkä ole katunut päivääkään. :)

 

 

Aloitin opinnot tammikuussa 2021 pandemian keskellä tietämättä mihin tarkalleen olen itseni laittanut. Nyt vuotta myöhemmin katson hymyillen ensimmäistä opiskeluvuottani ammattikoulussa. Matkaan on jo nyt sisältynyt paljon uutta ja opittua, paljon uusia kokemuksia, mahtavia opiskelukavereita, inspiroivia opettajia ja ennen kaikkea kasveja. Olen todella tyytyväinen!

Viime keväänä perustin oman Instagram -tilin aiheesta, sillä halusin jakaa kokemuksiani myös niille, jotka pohtivat kyseisen koulutuksen aloittamista. Minä haluan olla se, joka tästä jakaa ja kertoo avoimesti, sillä en itse aiemmin löytänyt sitä mitä etsin. Niinpä IG ja tämä blogi keskittyvät oikeastaan siihen, mitä olisin itse halunnut lukea pari vuotta sitten. :) Instagramini löydät nimimerkillä @tuomenkukkia!

 

Seuraavassa postauksessa esittelen itseni ja kerron lisää taustastani. Myöhemmissä postauksissa kerron lisää viime vuoden opinnoista sekä mitä on tänä vuonna luvassa! Ja tottakai myös hyviä puutarhavinkkejä, infopläjäyksiä ja mielenkiintoisia faktoja.

Kiitos kun luit ja tervetuloa vielä kerran! Toivottavasti poikkeat toistekin :)

terkuin, Maria